Kokeilen saanko liitettyä tekstiä, kuvien laittaminen ei ole onnistunut yli viikkoon.

Parasta elämässä on, että sitä tarjotaan vain päivä kerrallaan, 21915 annosta purkissa. Malja sille!

Suunnilleen noin kirjoitin kortin taakse. Vanha jokin, josta on pitänyt tulla jotakin. Kangas on mun ensimmäisiä auinkovärjäyskokeilija 1990-luvun alusta. Näistä viinikankaista tuli pulloreppuja. Käsintikkaustakin olin joskus tehnyt. Nyt jatkoin korttia mustalla organzanauhalla, jossa on pari mustaa ruusua, taustakangas ja reuna. kortin kokoo oli tuota jo tasaillutkin aiemmin. Ja uudet ompeleet tein koneella.

Sieltä se tulee, kesäkin, vääjäämättä. Eilen näin yhden talon seinustalla pitkän penkin kukkivia narsisseja, sinivuokkoja bongasin ekan kerran noin viikko sitten ja valkovuokkoja viime viikonloppuna. Västäräkki keikutti pyrstöään aidalla muutama päivä sitten ja viikonloppuna tutkimme siskon kanssa mökkilammen sammakkotilannetta - kaksikerroksisia ja reporankaana vedessä kelluvia ja monenlaisia siltä väliltä. Yhtä surkuttelimme kuolleeksi ja olin juuri aikeissa heittää pienen testikiven sen lähelle, kun se sukelsi syvemmälle. Lisääntyminen käy voimille! Ekat shortsi/teepaitahenkilöt ovat kävelleet vastaan kaupungilla, kaivoin esiin ohuen takkini ja aloin nukkua parvekkeen ovi auki. Nurmikot ja puut vihertyvät kovaa vauhtia.
Kuvan orvokit ovat parvekkeelta, tänä aamuna. Tuon kipsikuvan on tätini löytänyt hesalaisesta roskiksesta kauan sitten. Se oli hänellä vuosia huoneensa seinällä, perin sen hänen jälkeensä parikymmentä vuotta sitten ja se oli meillä takan vieressä tiiliseinässä ja nyt mulla parvekkeella. Se on niitä edullisia väinöaaltoskopioita, joilla on kait lähinnä tunnearvo, jos sitäkään. Mulle tuo on tädin vuoksi tullut aika arvokkaaksi, vaikka en ole koskaan ihan varauksetta voinut sanoa, että tykkäisin siitä.



Hyvää vappua!

Noo... ulkona on pilvistä, aamulla satoi reilusti vettä, nyt jo poutaa. Mutta tilkkurintamalla tuiskuttaa. Edellisessä postauksessa tästä, kirjoitin, että projekti jatkuu. Siitä, mistä piti tulla yksi työ, tulikin kolme pientä. Ostin tähän eri kokoisia kirkkaita helmiä, mutta ehdin hävittää ne jonnekin ompelutarvikkeiden kaaokseen ennen kuin olisi ollut aikaa ommella niitä, joten vuosien varrella hankittu pienien helmien varasto hupeni taas vähäsen.
Tuiskut valmistuivat jo jokin aika sitten, mutta unohdin kuvata ne ennen kuin menivät odottamaan opiston näyttelyyn ripustamista ja nyt odottelen, että palautuvat kotiin. Tuisku isona tai jokin näistä pienistä oli tulossa tilkkukalenteriin, mutta kun se hanke kariutui, niin nämä päätyvät ainakin vähäksi aikaa samaan osoitteeseen kuin monet monet muut tilkkutyöni - isoon matkalaukkuun työpöydän alle tai pahvilaatikkoon vaatekaappiin.







Jotain valmiiksi joka kuukausi... Aika vähän olen saanut valmiiksi, vaikka pitikin haasteen myötä innostua ylipäätään ompelemaan enemmän ja ennen kaikkea saada kasa keskeneräisiä valmiiksi. Yksi taas välillä jo hukkaan joutunut työ on vähän jatkunut ja toinenkin aika vanha odottaa työpöydällä. Ja sitten se iso korillinen kapin pohjalla: aloitettuja, joista en kaikista enää edes muista, mitä niistä on pitänyt tulla: Monenlaisia kokeiljua, joista en alunperinkään ole tiennyt mitä niistä voisi tulla, kunhan olen kokeillut jotakin tekniikkaa tai materiaalia. Mutta se kori huutelee kaipaavansa tulla käsitellyksi ja valmiiksi, joten eiköhän se siitä vähitellen. Tämmöiset haasteet pistävät omantunnon kolkuttamaan...

Sain siskolta purkillisen appelsiinimarmeladia, joka vei kielen mennessään. Samalla sain reseptin, joka on lupa jakaa täälläkin. Alkuperästä emme tiedä, resepti on kulkenut emännältä emännälle.

 

2 kg appelsiineja

2 sitruunaa

1 kg hillosokeria

2 rkil raastettua inkivääriä

 

Pese kaksi appelsiinia ja toinen sitruuna hyvin. Kuori kuorimaveitsellä ohuesti ja suikaloi kuoret. (Näyttävät jotenkin alastomilta...) Poista näistä vielä valkoinen kuoriosa.

Kuori appelsiinit ja sitruuna hyvin, valkoista kuoriosaa ei saa jäädä. Se on se, josta tulee kitkeryyttä makuun.

Koska olin aikeissa käyttää sauvasekoitinta, jätin kuoret suikaleiksi ja pilkoin inkiväärin veitsellä.

 

Leikkaa hedelmät ohuiksi siivuiksi. Poista siemenet. Jos viitsit, voit askarrella kaikki hedelmäkalvot pois. Sisko oli jaksanut tehdä sen yhdestä appelsiinista, minä en edes yrittänyt.

Soseuta. Kiehauta, sekoittele.

Lisää hillosokeri ja keitä hiljalleen 15 - 20 min. välillä sekoittaen. Anna jäähtyä vähän, sekoita ja purkita.

 

Tarjoiluvinkkejä:

* Paahtoleivän kanssa, ensin hieman voita ja sitten marmeladia.
* Leipää, marmeladia ja sinihomejuustoa.
* Köyhiä ritareita, vaniljajäätelöä ja marmeladia.
* Jäätelön kanssa.

Suklaalettuja, vaahdotettua vaniljakastiketta ja marmeladia. Suklaaletuissa on peruslettutaikinaan lisätty maitokaakaojauhetta noin 1 rkil/dl lientä.

 

Kun viimeksi kävin Hesassa, piipahdin myös lelunäyttelyssä ja aikani leikittyäni myyntipöydällä, valitsin itselleni kotiin uuden lelun - punaisen kukan, jonka keskustassa on ruudulliseksi hiottu kupera lasi. Olen katsellut sen läpi kankaita, lehtikuvia ja muuta mieleen tullutta. Tänään kesken ruokailun, tuli mielenn kuvata sen läpi. Eka kokeilu piti tehdä samantien ja loppu ruoka ehti vähän jäähtyä. Mainoksia, esineitä ja kukkia...

Ruusubegonia ja orkidea.